Onkho Haokip
I Gam/District Del u le Pathen in Gam asem dan
Tu lah Kuki State/Sadar Hills District pilhing hisahna ding a pan i lah lai tah u ahin, mitin lunggel jat chom jep jep a aum ding jong tahsan a um e. Kim khat chun hiche State/District kidel hi Pathen thu toh aki matna a um poi tin jong gel thei un tin tosotna peh ding jong tha nom lou mai thei u ahi. Kim khat kit ding chun Pathen thu to aki kalna a um pon hijeh a chu pan na thei chan a pan lah ding ahi ti jong um kit thouvin te. Hiche article hi Sadar Hills pilhing hisahna ding ahiloule Kuki State mu na ding a mipi in pan i lah u hi ngah ding le ngah lou ding thu, mu tei tei ding le mulou tei tei ding thu chule aphat le aset thu asei chet nom hilou in, athu joh hi Pathen thu toh aki naina le akigamlatna um em ti hi asei chet got joh ahi.
A chom thei pen a sei ding in Pathen in van le leiset asem hi (Gen. 1:1) Kukite ding jong ahi. Chule mihem hi tahsa le lhagao mi a ki hin hijeh-a chu leisetna jong GAM neilou khoh-a van-a jong GAM neilou khoh ahi. Hiche GAM mutheina ding a hi nampi lamkaiho, kiloikhomnaho, Hou na tongho le mimal in pan mun a nei cheh ahi e. Bible pomte ihijeh un Bible a kon GAM thu hi pha te’n ana veute.
Pathen in Mihemte Ding a Gam A sem a ahop dan
Pathen in mihem ana sem masang a athilsemho lungmit hah keuva ivet leh ni 5 sung a thil kisem jouse khu Ama loupina ding le mihem in ahinpi ding a kisem ahi soh keiye. Chunga vahho, leiset/GAM, twi, thingna louna, hui, gamsa, chung a leng ganhingho chule adangho hi A semjou phat a mihem ahin sem ahi. Hichi a aban ban-a thil kisemdan (Order of Creation) hi ivet leh Pathen hi Pathen ngol ahi pon thil ijakai sem; amasa ding le anukhah ding hethem, Amite neh ding, chah ding, hinna ding chule a chenna diu GAM/LEISET sempa ahi (Genesis 1-2).
Pathen in Adam le Eve Ahin sem chai a natoh ding Ana peh ma sah penchu hon lei (GAM leiset) lho/nga ding chu ahin achilhahte’n leiset aluo dim diu jong Ana tep peh in ahi (Gen. 2-3). Cain chu Pathen in achenna ding in Eden GAM sah-solam gamkai a chun Nod GAM ana pe e (Gen. 4:16). Noah twisanglet jouvin Nimrod kitipa chun Shinar GAM le avel-a chun lengGAM ana nei pan tan, GAM ngailutje mihem lungthim ah ana um pan tai (Gen. 10:8-12). Hiche jou hin Pathen in Canaan mite, Noah chate; Ham le Shem chilhah (Gen. 10:19-32), Egypt mite (Gen.21:21), Esau chilhahte chu (Gen. 36:8ff) GAM Ana pen ahi. Peleg khanglai in leiset chu a GAM a GAM (continent) in ahung kihom khen pan kit e (Gen. 10:25). Pathen in GAM leiset mihem ding a Ana sem a Ana hop chu mihem te’n chenna ana nei lou jeh un (eg. Babel insang asah jeh un) Pathen ana lung hang khan, hiche jou a pat chun mihem hon GAM chom chom ahin kihol pan un ahi(Gen. 11:1-9).
Khang ahung kitawl jep in ahi leh I Pathen uvin I-pu u Abraham chun Chaldea GAM a Ur khopia kon din ahin kou doh in Canaan GAM (midangte GAM chu) Ana pen ahi (Gen. 11:31-12:7). Hiche Canaan GAM hi Pathen in avel vel in Abraham kom a Ana kitem in ama (Abraham) chilhah te jouse a ding injong Ana namdet peh jing in ahi (Gen.13:17,22; 15:7,18; 26:3; 35:12; 50:24. etc). Abraham chu Chaldea GAM mi hijong le Pathen in apehna GAM chu lung sa-iih lou hel-a ana jot ahi.
Kukite jong hoi a hung kon hi jong leu hen tu a ichennau GAM hi ei ho a ahin mun dang galdot lou a pha ahi. Tulai in mi kim khat in Kukite hi China GAM a hungkon i hiuve/ Israel GAM a hung kon i hiuve itiuvin China GAM a KUKIGAM del ding kilom leuvin a kilang doh jin ahi. Mijousen i hung kondohna cheh-u sei leu hen Eden huon iti diu hichu i kichu gam diu ahin hijeh achu Pathen in a nam a nam-a GAM beh apeh ahi. Kukite tua ichennau GAM ihunglut-u thusim hi lekha jih phabep in 17th, 18th, century AD lah in asun jiu vin hiche hi geltoh deu a pha ahi. Hiche sang a luijo thusim ineihou joh hi ihasei uva phajo ding ahi. Gah sei din, AD 33 vella Manipur GAM a Kukiho jong leng ana um uva Meilhei lengho toh ana kithokhom thei u leh (Pooyas) chung a kisei hi suh toh thei ahi. Ajeh chu ‘migration’ pa hi isut nai val uleh GAM delte dia chu i khochot (pansatna) diu hung lhasam kha thei ahi.
Pathen Hou le Gam Leiset Thu Akimatna aumdan
Mihem khat tou in Sadar Hills/KUKI GAM le Bible ipi akisamkaina um em tithei inte. Pathen i hou tah jeh uva GAM thu i sei lou diu hitam? Chuti ponte! Pathen in Athil sem jouse hi Amite ding a Asem ahi e. Hiche Amite chu Kukite jong i hiuve. GAM Leiset jong Asem ahin hiche GAM Leiset chu Kukite dinga jong Ana semsa ahitai, ajeh chu Pathen in mihem (including Kukite) hi aneh ding, a sil ding, chule a chenna ding GAM Asem lou hile Ana sem lou hel ding ahi e. LEISET hi Englishte/Kolte/Meilheite/Nagate ding jengseh ahipoi, Kukite a ding jong ahin hiche i GAM u hi ei hon ikihol doh uva minjong ei ja peh diu angaiye.
Pathen in eina sem peh u i GAM (or say, Sadar Hills) hi Pathen toh i holkhom uleh imu pen diu ahi ti vang seitah tah-a seithei ahi. Gah sei din, Pathenin Egypt in sung a chapa tah pen jouse ahin tha gam hel-a chu ban a Twipi san-a Pharaoh sepai jouse Ana suhgamhel jeh-a Israelte chu damsel cha a a GAM-u ana kijot-u ahi (Ex. 1-15). Pathenin gal Ana sat peh u ahi. Joshua in gal ana jo a Canaan GAM ana luo thei nau jong chu Pathen thu toh kitoh-a ana lamkai a Pathen umpina ana nei jeh ahi e (Johsua 1). Pathen apan teng leh khopi lentah tah (Sodom le Gomorrah) ho jong malchame kham ana sah ji lou u ahin, ahin Pathen apan ji lou teng khopi neo (Ai) tobangho jong chu ana thatlel jiu ahi. Bible-a gal jouho ivet leh Pathen jal ahisoh keiye. Lengho jong chu Pathen in ‘kicha hih in namelmaho khu nangma khut-a ka peh dohsa ahitai, chen lang gasubei in,’ ati ji teng gal ana jo jiu ahi.
Kukiten jong GAM/Sadar Hills iluona diu a hi eiho thal le hem, chihna le thepna bou isuon uva ahileh imacha i thaikoh lou heldiu ahi. Ahin Pathen toh i pankhom uva, Ama a i kison uva, chule Aman ei panpi teng u leh imu bep diu ahi. Pathen in imelma teu eiho khut-a ei pehdoh teng uleh gal i jo diu ahi bou e. Kukite GAM chu Pathen sem ahin, Asempa’n ei peh diu bou ahi. Leiset-a leng le lalte chule nei le gou jouse Ama khut-a um soh kei ahi e (Psalms 24:1). Hiche thuguh hi gel doh pum a Lamkai hon jong ei lamkai jing u leh itinama jong le Pathen in ei panpi tei diu lolhina jong i nei diu ahi e.
Kukite GAM/Sadar Hills kiledohna ding a Hou na tong ho Pan ding dan
Kukite GAM tum/Sadar Hills pilhing hisahna ding in Pathen na tong hon ‘role’ len tah a nei u ahi e. Eiho din mun in vang Pathen na tong khat tou in nampi thu ahin min phah leh mi pengthah lou dan in i gel un, khat tou in nam thu toh kisai a thu asei ham ahilou le ‘article’ ahin sut le thingnoi songnoi to i vet chep jiu vin ahi. Hou na tong ho aki kumlut diu jong pha isa pouve. Pathen na tong hojong chuti a lunggel tam tah um a ‘lhagao-lhagoa-lhagao’ thu bou ti ngen ihi jiu vin ahi. Hiche hi themkhat vet toh ngai ahi.
Mose chu koiham? Hou natong, Pathen sohpa le Thempu ahin Israel nam puidoh-a ana pang ahi. Israelte gamthip gam-a ana kikai lai uva ana lamkai chu Hou natong, Thempuho hiu ahi. Jordan vadung a pal uva amasa pen chu Hou natong, Pathen thingkong pu, thempuho hiu ahi. Sodom le Gomorah ki suhchim a lamkai chu Hou natong, Thempuho hiu ahi. Leng (politicians) hon git lou a bol teng ule ana phoh toh le ana lamhil chu Hou natong, Themgaoho ahiuve. Mipite a chonset teng uleh chonset thoidamna kin ana bol chu Hou natong, Thempuho ahiuve. Nam khat Tahsa le Lhagao din mun hi Hou natong ho chung a nasatah a ki ngam ahi. Ahile Kukite lah a Hou natong hon Kukite GAM/Sadar Hills kiledohna ding le Nam dangte suhgentheina a kon a huhdoh a i um theina diu a hi pan ilah diu kul hilou ham?
Hiche a hi Kuki sung a hou natong hon election tet ute, Hou na toh toh Politics phalou kop ute, sumguh ne ute, thalchoi ute tina ahipoi. GAM kiti hi aman lut dan, Pathen thilpeh ahidan phatea i het uva GAM le nam thu hi moh dem dem lou a Bible a kisun, malai Israelte khang a Hou natongho bang a pan lah nathei ho a pan lah cheh ding tina joh ahi. GAM a kiledoh teng leh i Pathen houdan u jong tu a sanga gamcheng a ihat joh diu ihet uva kul tah ahi. Gahsei jeng din i-GAM tum-u akiledoh nailou jeh in phat jouse’n gal inei jing un ahi. Hiche gal inei hou hin inchen khochen abon chan asu kha jin hichun Houbung/Houthu nasatah in atong kha’n, Houbung tampi amang jin, Pathen natong tam tah ana tohna gamkai a lut theilou le a mite lhagao an pejou lou i um jiuvin ahi. I-GAM tum u kile doh hita leh hiho jouse hi i neilou diu dol ahitai.
Ahin tu a pat a Hou na tong hon Bible thu kicheh tah-a ahet uva, a hil uva mi a pui u leh Pathen panpina i chan thei diu ahi. Gah belap din, tutu a i nei u Lamka langa Taona Moul ho, Ahthibunga Elijah Maicham, Motbung a Bethel Prayer Mountain, Kuki Nampi Taona, chule Houbung tin a aphat bih bih-a an-ngol tao na a Nampi a dia i taona hou hin nasatah-a eidop-u ahin, tuban a jong ei hin mapui jing nalai diu ahi e. Pathen natong hon Pathen toh ei kivopsah thei diu hi poimo lheh jeng ahin tu a Ama toh kivop thei beh seh lou a ium uhi imachal thei lou nau khat ahi e.
Tu a pat GAM thu hi Pathen thu toh aki kalna a um poi ti ihet chet tah diu deilhen ahi. GAM thu aki sei leh Hou na tong kim khat ana nuoh lei lei honjong igel phat uva, ipi lai tah chu keima pan mun ham ti joh iki hol doh diu dei a um in ahi. Hou natong hon ‘role’ a nei bang un society chom chom honjong ‘role’ len tah anei cheh uve. Kho le veng/khopi/gam chom chom a iki loikhomna hou hin a mun cheh uva pan alah thei cheh-u ahiye. Tulai a thalchoi hojong aki pum khat uva phatah a a kitho diu dei aume. Israelte (12 tribes) jong chun Joshua noi ah gal ana sat khomsoh kei un GAM amu phat un bou GAM beh ana kihom un ahi. Kukite jong thakhat in um leu hen gal i jothei diu ahin, I-GAM u akile doh teng leh Gam a beh beh-a i kihop thei thou u ahi nai. Kiloikhomna ti tah lou a mimal-a ium na cheh-a pan i lah cheh diu dei a um val jeng in ahi. Asei thei in asei a, ajih thei in a jih a, ape thei in apeh a, chule a tongthei in a toh phat chu tu ikhang uhi ahitai. Nampi GAM ding ahin Nam pumpi aboi a pan lahkhom a pha’n ahi.
I Gam Del u hi Pathen Houna le Na toh na ding ahidan
Gam ahi loule District thu i sei nauva iha sei doh pen u chu, aki mu le khantou machalna (development) tampi um ding, chan vou tampi chan ding, khan tou ding chule nop sahding tiho hi ahi pen ji e. Ahin lah i gel doh lou ule iseidoh lou u khat aum e hichu- “Pathen pha te a hou na ding ahiloule Pathen loupina ding” ahi. Mose le Aaron Pharoah kom a ana lut lhon a Israel mite egypt gam a kon in soldoh tan tia ana ngeh (demand) lhon na ajeh pi pen chu – Pathen houna ding le Pathen natoh na ding ahi (“Let My People go, that they may serve me.” Exodus 7:16; 8:1, 20; 9:1 et al). I gam/District del u jong a bidoi chu Pathen thu toh akisam kai lou beh le, i thum khel diu tahsan aum in ahi. Keima mu dol in Gam (or dist.) thu hi Bible toh akikalna kaha mudoh pon chu sang in pan lah na thei chan a lah thei in kamu in ahi. Gam leiset thu le Hou thu (lhagao thu) akitoh poi tia sei ding hi asei hah lheh in, akimatna aum e tia isei leh a chedan adih jon ahi. Tua i gam del dan uhi thal le hem pan a idel u chu ahi pon, SoO ahiloule Non Violence (Agitation/fasting etc) ahin hiche hi i Bible toh kitoh pen in ka mu in ahi, hiche hi aki support thei lou le Violence (thal le hem a gam chu ding) dei i hi jeng diu ahin hichu Bible to kitoh mojo in aki lang in ahi.
Pathen Lekhabu’n ipi a sei em, “... Pathen in mihem hi ahinna hu, hinkho, le thil jouse A peh a, leiset chung losoh dia mihem khat a kon a nam tin A semdoh a, GAMgi jong A peh soh kei ahi. Chuti hen lang hileh Pathen chu gam la lou hi jong le mihem/namtin in a gam sung uva chu Pathen a ki muthei diu ahiye” (Acts 17:25-27).





